munlainen maailma

 Mä olen rauhallisempi ja enemmän läsnä silloin kun meillä on siistiä ja kaikki tavarat on paikoillaan, jos taas näin ei ole huomaan olevani ärtynyt,ehkä vähän väsyneempikin,laiskempi ja ottaa koko ajan päähän,tiuskinkin. Siksi olen oppinut (vihdoin) laittamaan kaikki tavarat aina paikoilleen ja pitämään kodin siistinä,se tekee minustakin paremman ihmisen.
Jos en laita aamulla päälle vaatteita missä koen olevani täysin oma itseni, koko päivää leimaa sellanen ärsyttävä fiilis,joku häiritsee koko ajan. Mulle ei ole ihan sama mitä mulla on päällä, sillä on tosi iso merkitys mulle, kun olen pukeutunut omasta mielestäni itsenilaisesti, voin hyvin.
Mulla on koko ajan olemassa joku tavoite mitä kohti olen menossa, tämä on meille mieheni kanssa luontainen olotila,jos näin ei olisi emme olisi me.
Minulle kolmaslapsi on aina ollut ajatuksissa, en koe meistä tulevan nyt suurperhettä,me olemme me. Lapset eivät ole täyttäneet koko elämääni, teen paljon muutakin, en välillä ymmärrä miksi lapsiperheen arkea pidetään kaoottisena ja vaikeana ja kaikki on koko ajan niin poikki. Välillä taas ymmärrän.
On mahtavaa kun ymmärtää koko ajan enemmän itsestään ja uskaltaa toimia elämässään niin miten itse tulee paremmaksi ja onnellisemmaksi ja samalla toivoo heijastavansa joskus sitä positiivisuutta ja elämän nauttimisen fiilistä myös muille.
Ja ehkä tärkeimpänä,antaa muiden elää sitä omanlaistaan elämää.

 Ja ihan munlainen asu, raitamekko sukkiksilla ja neuletakki kylmää torjumaan.
(Mekko KappAhl,neule LiuJo)