Juoksin eilen keskelle peltoa, heittäydyin selälleni makaamaan ja tein lumienkelin. Tuijotin taivaalle ja katsoin kun lumi sateli hiljalleen maahan,mistään ei kuulunut mitään,ei ääntäkään.
Luin Ville Haapasalon 90-luvun Venäjän vuosista kertovan kirjan (jota suosittelen) vuorokaudessa.
Teimme viikunakakkua, paperilennokkeja,lego avaruusaluksen, barbeille kampauksia,söimme joulutorttuja omatekemästä taikinasta tehtyjä tietty, saunoimme...
Tänään kaupungissa hieman ahdisti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti